Karl
Marx
(1818-1883)
Mitä vähemmän olet ja mitä vähemmän ilmaiset omaa elämääsi,
sitä enemmän omistat
ja sitä vieraantuneempi on elämäsi...
Kaiken sen elämääsi ja ihmisyyteesi kuuluvan,
minkä ekonomisti ottaa sinulta pois,
hän palauttaa sinulle rahana ja vaurautena.
Yksityisomaisuus on tehnyt meistä niin typeriä ja yksipuolisia,
että jokin esine
on meidän vain kun omistamme sen,
kun se on olemassa meille pääomana
tai kun suoranaisesti
syömme tai juomme sen,
pukeudumme siihen,
asumme siinä jne.,
toisin sanoen
hyödynnämme sitä jollakin tavoin.
Karl Marx: Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset
Historia ei tee mitään,
sillä ei ole hallussaan minkäänlaisia rikkauksia,
se 'ei käy taisteluja'.
Toimijana, valtaansa ottajana ja taistelujen taistelijana on sen sijaan ihminen,
todellinen,
elävä ihminen.
'Historia' ei käytä ihmistä hyväkseen ikään kuin se olisi jokin ihmisen
ulkopuolinen olento;
historia ei ole muuta kuin omiin päämääriinsä pyrkivän ihmisen toimintaa.
Marx & Engels: Pyhä
perhe
Kommunismi kumoaa positiivisen yksityisomistuksen
inhimillisenä itsevieraantumisena ja on tästä johtuen
inhimillisen olemuksen todellista omaksumista ihmisen
kautta ja häntä varten. Siksi se tässä muodossaan on täydelliseksi,
tietoiseksi ja tähänastisen kehityksen rikkauden rajoissa tapahtuvaksi
tullutta ihmisen paluuta itseensä yhteiskunnallisena, toisin
sanoen inhimillisenä ihmisenä. Tämä kommunismi on täysin kehittyneenä
naturalismina humanismia, täysin kehittyneenä humanismina naturalismia,
se on ihmisen luontosuhteen ja ihmissuhteen välisen
ristiriidan todellista ratkeamista, olemassaolon ja olemuksen,
esineellistymisen ja itsevahvistuksen, vapauden ja välttämättömyyden
sekä yksilön ja lajin välisten riitojen ratkeamista. Se on historian
ratkaistu arvoitus ja tietää olevansa tämä ratkaisu.
Marx & Engels Valitut teokset 1
Todellista rikkautta on kaikkien yksilöiden kehittynyt tuotantovoima.
Silloin ei rikkauden mittana ole enää suinkaan työaika, vaan vapaa-aika.
Työaika rikkauden mittana edellyttää, että itse rikkaus perustuu
köyhyyteen ja että vapaa-aika on olemassa vain lisätyöajan
vastakohtana ja tämän vastakohtaisuuden nojalla, sen nojalla, että
yksilön koko aika asetetaan työajaksi ja että hänet alennetaan niin
ollen pelkäksi työläiseksi, alistetaan työlle.
...
Yksilöllisyyksien vapaa kehitys, ei siis välttämättömän työajan
supistaminen lisätyön asettamiseksi, vaan ylipäätään yhteiskunnan
välttämättömän työn supistuminen minimiin, jota näissä oloissa vastaa
yksilöiden taiteellinen, tieteellinen jne. kehitys heitä kaikkia varten
vapautuneen ajan ja tähän tarkoitukseen luotujen varojen avulla.
Karl Marx: Grundrisse