Karl

Marx

(1818-1883)


Mitä vähemmän olet ja mitä vähemmän ilmaiset omaa elämääsi,
sitä enemmän omistat ja sitä vieraantuneempi on elämäsi...
Kaiken sen elämääsi ja ihmisyyteesi kuuluvan,
minkä ekonomisti ottaa sinulta pois,
hän palauttaa sinulle rahana ja vaurautena.

Yksityisomaisuus on tehnyt meistä niin typeriä ja yksipuolisia,
että jokin esine on meidän vain kun omistamme sen,
kun se on olemassa meille pääomana
tai kun suoranaisesti syömme tai juomme sen,
pukeudumme siihen,
asumme siinä jne.,
toisin sanoen hyödynnämme sitä jollakin tavoin.
Karl Marx: Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset

Historia ei tee mitään,
sillä ei ole hallussaan minkäänlaisia rikkauksia,
se 'ei käy taisteluja'.
Toimijana, valtaansa ottajana ja taistelujen taistelijana on sen sijaan ihminen,
todellinen, elävä ihminen.
'Historia' ei käytä ihmistä hyväkseen ikään kuin se olisi jokin ihmisen ulkopuolinen olento;
historia ei ole muuta kuin omiin päämääriinsä pyrkivän ihmisen toimintaa.
Marx & Engels: Pyhä perhe
Kommunismi kumoaa positiivisen yksityisomistuksen inhimillisenä itsevieraantumisena ja on tästä johtuen inhimillisen olemuksen todellista omaksumista ihmisen kautta ja häntä varten. Siksi se tässä muodossaan on täydelliseksi, tietoiseksi ja tähänastisen kehityksen rikkauden rajoissa tapahtuvaksi tullutta ihmisen paluuta itseensä yhteiskunnallisena, toisin sanoen inhimillisenä ihmisenä. Tämä kommunismi on täysin kehittyneenä naturalismina humanismia, täysin kehittyneenä humanismina naturalismia, se on ihmisen luontosuhteen ja ihmissuhteen välisen ristiriidan todellista ratkeamista, olemassaolon ja olemuksen, esineellistymisen ja itsevahvistuksen, vapauden ja välttämättömyyden sekä yksilön ja lajin välisten riitojen ratkeamista. Se on historian ratkaistu arvoitus ja tietää olevansa tämä ratkaisu.
Marx & Engels Valitut teokset 1
Todellista rikkautta on kaikkien yksilöiden kehittynyt tuotantovoima. Silloin ei rikkauden mittana ole enää suinkaan työaika, vaan vapaa-aika. Työaika rikkauden mittana edellyttää, että itse rikkaus perustuu köyhyyteen ja että vapaa-aika on olemassa vain lisätyöajan vastakohtana ja tämän vastakohtaisuuden nojalla, sen nojalla, että yksilön koko aika asetetaan työajaksi ja että hänet alennetaan niin ollen pelkäksi työläiseksi, alistetaan työlle.

...

Yksilöllisyyksien vapaa kehitys, ei siis välttämättömän työajan supistaminen lisätyön asettamiseksi, vaan ylipäätään yhteiskunnan välttämättömän työn supistuminen minimiin, jota näissä oloissa vastaa yksilöiden taiteellinen, tieteellinen jne. kehitys heitä kaikkia varten vapautuneen ajan ja tähän tarkoitukseen luotujen varojen avulla.
Karl Marx: Grundrisse